Kiinassa vapaus olla oma itsensä seksuaalisesti moninaisessa yhteisössä on joutunut uudenlaisten haasteiden eteen. Viime vuosina hallituksen toimet ovat kohdistuneet entistä tiukemmin BDSM-yhteisöihin, ja erityisesti digitaaliset alustat, joissa yhteisöt ovat aiemmin kukoistaneet, ovat kokeneet merkittäviä rajoituksia. Miten tilanne on edennyt, ja mitä vaikutuksia tällä on ollut?
Sensuuri iskee digitaalisiin alustoihin
Yksi merkittävimmistä iskuista Kiinan BDSM-yhteisöä kohtaan oli suosittujen keskustelufoorumien ja sosiaalisen median ryhmien sulkeminen. Esimerkiksi kiinalaisella Weibo-alustalla käytävät keskustelut BDSM:stä ovat joutuneet sensuurin kohteeksi, ja ryhmät, jotka käsittelevät aihetta, on poistettu.
Vaikutus ei rajoitu vain digitaalisiin alustoihin. Kiinan Cybersecurity Law antaa viranomaisille laajat valtuudet puuttua verkkosisältöihin, joita pidetään "yhteiskuntajärjestystä haittaavina". BDSM, joka nähdään usein vastakulttuurisena ilmiönä, on joutunut tämän lain uhriksi.
Taloudellinen paine ja tilojen sulkeminen
Toinen suuri isku yhteisölle on ollut fyysisten tilojen katoaminen. BDSM-yhteisöt, jotka ovat aiemmin tavanneet klubeilla ja yksityistapahtumissa, ovat joutuneet näkemään tilojensa sulkeutuvan. Viranomaisten tiukat turvallisuus- ja lupamääräykset ovat tehneet klubien pyörittämisestä mahdotonta.
Paikallinen uutisportaali SupChina raportoi myös taloudellisesta paineesta: yrityksiä, jotka ovat jollain tavoin sidoksissa BDSM:stä puhuttaessa, on joutunut maksamaan merkittäviä sakkoja tai ne on suljettu kokonaan. Tämä luo pelon ilmapiirin, jossa myöskään yksityiset toimijat eivät uskalla toimia.
Kansainväliset reaktiot
Kiinan rajoitukset ovat herättäneet kansainvälistä huomiota. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on korostanut sensuurin ja vapauden puutteen vaikutuksia erityisesti seksuaalivähemmistöihin. Heidän raporttinsa "China's LGBTQ+ Crackdown" käsittelee BDSM-yhteisöjen haasteita osana laajempaa lgbtq+-vähemmistöihin kohdistuvaa painostusta.
Myös YK:n ihmisoikeusneuvosto on saanut valituksia Kiinan toimista, erityisesti siitä, kuinka maan sääntely kohdistuu juuri niihin yhteisöihin, jotka pyrkivät edistämään seksuaalista itseilmaisua ja suostumuksellisuutta.
Kuinka yhteisöt vastaavat haasteisiin?
Vaikka Kiinan BDSM-yhteisö on joutunut ahtaalle, se ei ole jäänyt toimettomaksi. Monet siirtävät toimintansa kansainvälisille alustoille, kuten Discordiin ja Telegramiin, joissa valvonta on vaikeampaa. Samoin tapahtumia järjestetään nyt pienemmissä, yksityisemmissä ympäristöissä.
Lopulta kysymys kuuluu: voiko sensuuri tukahduttaa yhteisön, jonka ydin on luovuus, yhteisöllisyys ja suostumus? Aika näyttää, mutta yhteisöt ovat historiansa aikana osoittaneet huomattavaa sitkeyttä.